Jo keväällä tytöistä isompi huokaili uuden pyörän perään. Jopoa ja muita vastaavia kaupoilla sitten mallailtiin, mutta ihan muunlaiseen pyörään päädyttiin. Kakkosluokkalaiselle kaupan jopot olivat meistä vielä liian isoja.
Vaan syksypuolella sitten ymmärrettiin: vanhat jopo-tyyliset pyörät ovat hitusen pienempiä. Runko on matalampi ja renkaat pari tuumaa pienemmät. Siispä vanha pyöränraato kotiin ja osiksi.
Tyttöä projekti epäilytti kovin. Ei meillä aikuisilla kuulemma kuitenkaan olisi aikaa laittaa pyörää kuntoon. Pyörän ruosteet kauhistuttivat ja tyttö itkeskeli epätoivon partaalla: "Varmaan ne tekevät minulle ihan kamalan pyörän, jolla minun on sitten pakko ajaa."
Pyörän valmistuttua hymy on yltänyt korvasta korvaan. Kevääksi alunperin luvattin, mutta valmista tuli ennen aikojaan. Kymmenen kilometrin koeajolenkki sujui iloisella mielellä koleasta kelistä huolimatta.
Alkujaan pyörä on norjalainen Ögland Kombi. Mieluusti oltaisiin säilytetty pyörän vanhaa henkeä, mutta asiakas saneli ehdot. Uuden näköinen siitä piti tulla ja tulikin. Kokonaan uutta pyörässä ovat vanteet, renkaat, satula, heijastimet, polkimet, lukko ja merkki. Teippaukset ideoitiin ja mallailtiin yhdessä lapsen kanssa ja tulostutettiin ihan oikeassa kylttifirmassa.
Alkuperäisen pyörän kuntoa ei voi kehua, joten ehkä uudistus oli paikallaan.
Hiekkapuhallus kotinikkarin konstein helpotti projektia huomattavasti. Kun rungon sai puhtaaksi, ei tarvinnut enää kuin suihkia pohja- ja pintamaalia, putsata laakereita ja laittaa pyörä läjään. Aika kiva projekti.
4. marraskuuta 2012
24. lokakuuta 2012
Pikainen Halloween-vinkki...
Olen aina ajatellut, että mitä me nyt mitään Halloweeniä... Turha amerikkalainen juhla... Vaan aika helposti kääntyy se kelkka näköjään minullakin.Ei tarvita kuin yksi innokas lapsi ja yksi höveli äiti, ja jo muuttuu ajatus: "Jos minä nyt ihan vain tuon noidan hatun ostaisin..."
Ei se kuulkaa siihen pysähdy, jos tälle tielle lähdetään. Yht'äkkiä onkin täydet juhlavalmistelut käynnissä. Kutsuja väännetään, lepakoita askarrellaan ja yököttäviä ruokalajeja listataan.
Vaan vinkiksi teille muille, mahdollisesti samaan tilanteeseen joutuneille tai joutuville: helppo ja nopea Halloween-lyhty syntyy, kun silkkipaperin kieraisee lasipurkin ympärille ja liimaa päälle mustat pahvihampaat ja -silmät. Ja mikä parasta - lyhdyt voi purkaa juhlien jälkeen vähintään yhtä nopeasti kuin ne syntyivätkin.
Ei se kuulkaa siihen pysähdy, jos tälle tielle lähdetään. Yht'äkkiä onkin täydet juhlavalmistelut käynnissä. Kutsuja väännetään, lepakoita askarrellaan ja yököttäviä ruokalajeja listataan.
Vaan vinkiksi teille muille, mahdollisesti samaan tilanteeseen joutuneille tai joutuville: helppo ja nopea Halloween-lyhty syntyy, kun silkkipaperin kieraisee lasipurkin ympärille ja liimaa päälle mustat pahvihampaat ja -silmät. Ja mikä parasta - lyhdyt voi purkaa juhlien jälkeen vähintään yhtä nopeasti kuin ne syntyivätkin.
Tunnisteet:
Askartelu
22. lokakuuta 2012
Talviasetelmia
Tänä vuonna talviset kukka-asetelmat aseteltiin
Vanhoissa esineissä on sitä jotakin. Menneisyys, sielu ja tarina nyt ainakin - estetiikasta puhumattakaan.
- emalivatiin, joka on peräisin isosiskoni vauva-ajoilta, vuoden 1974 äitiyspakkauksesta.
- kirpputorilta kotiutettuun 50-luvun polkupyörään, joka näyttäytyi jo kertaalleen loppukesän asussaan.
- ja äidinäitini puiseen taikinatiinuun, josta kerroin hitusen enemmän niinä aikoina, kun tiinu siirtyi omistukseeni.
Tunnisteet:
Piharakentaminen
20. lokakuuta 2012
Puhelimelle pussukka
Älypuhelin sai odottaa suojaansa aika pitkään. Onneksi sentään säilyi ehjänä tähän asti.
Ensin ostin valmiin, valkoisen suojuksen - sitten virkkasin-värkkäsin siihen mieleisen päällyksen.
Kyllä meidän nyt kelpaa: puhelimella on hyvä olla ja minulla silmä lepää.
Ensin ostin valmiin, valkoisen suojuksen - sitten virkkasin-värkkäsin siihen mieleisen päällyksen.
Kyllä meidän nyt kelpaa: puhelimella on hyvä olla ja minulla silmä lepää.
Tunnisteet:
Virkkaukset
3. lokakuuta 2012
Huivi
Hartioille lämmikettä. Kaksi kerää seiskaveikkaa ja vitosen puikot. Mallineule Ullan Ruisrouheesta rivejä 1-8 toistaen.
Tunnisteet:
Neulominen
25. syyskuuta 2012
Alkusyksyn viileyteen
Joku vinkkasi blogissaan sanoin ja kuvin kädenlämmittäjien ohjeesta ja värityksestä. Kiitos ja kumarrus inspiroinnista sinne jonnekin! Nyt minullakin on tällaiset!
Jospa sitä näiden avulla pärjäisi alkusyksyn viileät kelit. Talvellahan tumput sitten sopivat vaikka sisäkäyttöön, jos tulee oikein vetoisissa kamareissa luuhattua.
Tunnisteet:
Neulominen
23. syyskuuta 2012
Lämmikettä jokaiselle
On sitä meilläkin päin jo talveen varauduttu...
Neuloin lämmikettä työpaikan kynille, kirjeveitsille ja klemmareille. Pysyy ainakin musteet juoksevina ja klemmarit taipuisina, vaikka miten pakkanen paukkuisi.
Tarvikkeina langanloppuja, säilykepurkkeja, spraymaalia ja sisäpohjaan pehmusteeksi solumuovia.
Tunnisteet:
Neulominen,
Sisustus
8. syyskuuta 2012
Uusi keittiö
Aiemmin tuunailtiin keittiö leikkimökkiin; nyt tarvittiin keittiötä pienimmäisen huoneeseen. Seinähyllykön kohdalla päästiin pelkällä maalauksella: mummulan vanha maustehylly oli kuin tehty astiahyllyksi.
Kierrätyskeskuksesta ostettu vanha tv-taso, 10 €, vaati sen sijaan vähän isomman uudistuksen - maalia, jalkoja, peltinen kulho ja kaksiotehana.
Kaapin ovi mietitytti ensin, mutta yön yli nukkuessa sen käyttötarkoitus selvisi. Lähdettiin shoppailemaan elektroniikkaromun keräyspisteeseen ja ostettiin vanha upo-kyltti jääkaapin merkiksi.
Hellaksi hankittiin tällä kertaa Brion Hello Kitty -hella, jonka väreihin muuta keittiötä oli hyvä mätsäillä.
Tunnisteet:
Lelut,
Maalaus,
Nikkarointi,
Puutyöt,
Tuunaukset
7. syyskuuta 2012
Pyörävanhus
Satuttiin kohtaamaan pyörävanhus, jonka sulokkuus hurmasi heti. Ihanasti ruostetta, ihanasti sielukkuutta - juuri sopiva meidän pihaan.
Kukkalaatikko nikkaroitiin jämäpuista ja liekitettiin vanhan oloiseksi. Viimesilaus tehtiin sävytyllä puuöljyllä. Osansa liekistä sai myös kaupan lyhty, jota näin säädettiin sattuvamman sävyiseksi.
Kukkalaatikko nikkaroitiin jämäpuista ja liekitettiin vanhan oloiseksi. Viimesilaus tehtiin sävytyllä puuöljyllä. Osansa liekistä sai myös kaupan lyhty, jota näin säädettiin sattuvamman sävyiseksi.
Tunnisteet:
Nikkarointi,
Piharakentaminen,
Puutyöt
5. syyskuuta 2012
Syksy on tullut...
Syksyiseen tapaan neulepuikot on kaiveltu esille ja ensimmäinen kylmäkinttu sukitettu. Tästäpä tämä taas alkaa.
Neljävuotiaan varmalla maulla valittu väri. Tykätään molemmat.
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3 mm:n pyöröpuikko,
magic loop -tekniikka varresta aloittaen.
Varren rimpsut virkattu lopuksi.
Varren rimpsut virkattu lopuksi.
Koko: n. 27
Silmukoita: 36 s.
Silmukoita: 36 s.
Tunnisteet:
Neulominen
30. toukokuuta 2012
Lämmintä kesää!
Kolmen kuukauden jälkeen hän ottaa ja ilmaantuu linjoille taas. Vaan ei ole isosta asiasta kyse - on kai pakko ilmoittaa, että olen virallisesti tauolla, kun hiljaiseloa on kestänyt jo kolme kuukautta. Tulevaisuudessa toivon luovempia päiviä, hitaampaa tahtia ja onnistumisen elämyksiä. Näillä näkymin valoa tunnelin päässä olisi syksyllä, kun opinnot toivon mukaan päättyvät.
Väljempää aikataulua odotellassa kyhäsin lasten toivoman linja-autopysäkin takametsän portille. Kyltti on ihan oikeasta kylttitehtaasta, muut tykötarpeet omista jemmoista. Koin huvittuneita hetkiä lapioidessani multaa matkalaukkuun - nähtäväksi jää myös, miten naapurin linja-autokuski suhtautuu pysäkkimerkkiin. Pitääkö pysäkillä pysähtyä, jos ohi pyrkii kottikärryjen kanssa?
Päätän raporttini tällä kertaa näihin kuviin - toivon palaavani luoksenne. Blogit olivat pitkään tärkeä osa elämää ja kaipaan tänne takaisin.
Väljempää aikataulua odotellassa kyhäsin lasten toivoman linja-autopysäkin takametsän portille. Kyltti on ihan oikeasta kylttitehtaasta, muut tykötarpeet omista jemmoista. Koin huvittuneita hetkiä lapioidessani multaa matkalaukkuun - nähtäväksi jää myös, miten naapurin linja-autokuski suhtautuu pysäkkimerkkiin. Pitääkö pysäkillä pysähtyä, jos ohi pyrkii kottikärryjen kanssa?
Päätän raporttini tällä kertaa näihin kuviin - toivon palaavani luoksenne. Blogit olivat pitkään tärkeä osa elämää ja kaipaan tänne takaisin.
Tunnisteet:
Askartelu,
Piharakentaminen
29. helmikuuta 2012
Lemmenlukko
Yhteistä viisitoistavuotista taivalta on aikojen kuluessa vankistettu niin kihla- ja vihkisormuksilla kuin parilla lapsella ja asuntolainalla.
Vaan vielä keksittiin uutta vuosipäivän kunniaksi. Kyllä vain. Lemmenlukot ovat alkujaan kotoisin Unkarista; nykyään niitä näkyy sankoin joukoin ainakin Tampereen Patosillalla, Helsingissä Katajanokalla ja Tuurissakin jokunen.
Siispä lapset mummolaan ja vandalismin teille.
Siellä se meidän lukko nyt odottaa kavereita. Paikka olisi rauhaisa ja romanttinen - josko joku muukin haluaisi vannoa siellä ikuista rakkauttaan. Toisaalta toivottavaa on, että lukon merkitys ymmärretään oikein: minkä me olemme yhdistäneet, sitä älköön kaupungin puistotyöntekijä erottako.
Vaan vielä keksittiin uutta vuosipäivän kunniaksi. Kyllä vain. Lemmenlukot ovat alkujaan kotoisin Unkarista; nykyään niitä näkyy sankoin joukoin ainakin Tampereen Patosillalla, Helsingissä Katajanokalla ja Tuurissakin jokunen.
Siispä lapset mummolaan ja vandalismin teille.
Siellä se meidän lukko nyt odottaa kavereita. Paikka olisi rauhaisa ja romanttinen - josko joku muukin haluaisi vannoa siellä ikuista rakkauttaan. Toisaalta toivottavaa on, että lukon merkitys ymmärretään oikein: minkä me olemme yhdistäneet, sitä älköön kaupungin puistotyöntekijä erottako.
Edit: Ei käynyt puistotyöntekijöille meidän rakkaudentunnustuksemme. Vain pari viikkoa, ja lukko oli poissa. Vaan odottakaahan vain: tänne on tulossa paljon uusia siltoja... Jospa jonain päivänä löytäisimme vielä sopivamman paikan...
Tunnisteet:
Askartelu
12. helmikuuta 2012
Keep it simple
Neulemekkonen isommalle tytölle. Onneksi tällainen villavaate kelpaa kouluunkin - mieluusti näitä pakkastalvena lämmikkeeksi neuloo.
Mekko on neulottu pitkälti omalla mallilla ylhäältä alaspäin. Raglanlevennyksiin katselin varmistusta Drops designin paidan ohjeesta. Vartalo-osan muokkaukset oman mielen mukaan.
Lankana 7 veljestä - kotona olleista jämistä piti tehdä, mutta ei se tuo punainen ihan riittänyt. Nytpähän on taas yksi uusi jämäkerä.
Tunnisteet:
Neulominen
3. helmikuuta 2012
Mummun bad hair day -setit
Nähtyään minun myssykkäni äitini oli valmis jättämään tilauksen: oli tarvetta saada hattu, joka olisi kevyt ja mukava pitää kauppareissulla silloin, kun tukka sojottaa joka suuntaan.
Ja kerrankin minä olin myötämielinen tilaustöitä kohtaan. Kaiken varalta päätin toimittaa tilauksen tuplana - saattaisihan käydä niinkin, etteivät valitsemani langat olisikaan mieleisiä. Kahdesta vaihtoehdosta voisi ainakin valita sen mieleisemmän.
Syntyi siis myssy ja kauluri.
Ja vielä toinen myssy ja baktuksenpoika napituksineen.
Tilaaja oli tyytyväinen molempiin setteihin - ja tekijä ehkä vielä tyytyväisempi. Mainio tapa lyhentää lapsenhoitotunneista syntynyttä kiitollisuudenvelkaa. Vaihdantatalous kunniaan!
Ja kerrankin minä olin myötämielinen tilaustöitä kohtaan. Kaiken varalta päätin toimittaa tilauksen tuplana - saattaisihan käydä niinkin, etteivät valitsemani langat olisikaan mieleisiä. Kahdesta vaihtoehdosta voisi ainakin valita sen mieleisemmän.
Syntyi siis myssy ja kauluri.
Lanka: Novita Rose Mohair (väri nro 732)
Menekki: vajaat 2 kerää yhteensä
Puikot: 4 mm, 90 silmukkaa
Myssyn ohje: Wurm (Ravelry linkki) + Jaanamaan Jaanan muokkaukset
Kauluri: Suora tuubi myssyn tyyliin, 80 silmukkaa
Ja vielä toinen myssy ja baktuksenpoika napituksineen.
Lanka: Novita Puro (väri nro 871)
Menekki: vajaat 3 kerää yhteensä
Puikot: 4+5 mm, 90 silmukkaa
Pipon ohje: Wurm (Ravelry-linkki) + Jaanamaan Jaanan muokkaukset
Huivi: Baktus (Ravelry-linkki)
Tilaaja oli tyytyväinen molempiin setteihin - ja tekijä ehkä vielä tyytyväisempi. Mainio tapa lyhentää lapsenhoitotunneista syntynyttä kiitollisuudenvelkaa. Vaihdantatalous kunniaan!
Tunnisteet:
Neulominen
31. tammikuuta 2012
Sydänpipo
Maitokaupassa kiiri huuto: "ÄITIII, osta tätä lankaa! Neulo minulle pipo!"
Pyyntö oli suloinen, joten kassan kautta kotiin. Toivelangan väri sattui täydellisesti yksiin mielihaalarin kanssa. Ja onhan se aika hellyyttävää, kun kolmevuotias kiljuu langan perään. Yleisemmin ne kiljahdukset taitavat osua sinne leluosaston tienoille.
Pyyntö oli suloinen, joten kassan kautta kotiin. Toivelangan väri sattui täydellisesti yksiin mielihaalarin kanssa. Ja onhan se aika hellyyttävää, kun kolmevuotias kiljuu langan perään. Yleisemmin ne kiljahdukset taitavat osua sinne leluosaston tienoille.
Lanka: 7 veljestä
+ tuntemattoman pinkin langan jämiä
+ tuntemattoman pinkin langan jämiä
Puikot 3 mm
Silmukoita 90
Peruspipo pikkuhiipalla: alkuun leveä päärme, loppuun kolmen silmukan i-cordia ja vapaavirkkauksella vetäisty pikkusydän. Vuoreksi ohutta fleeceä. Omaa sovellusta koko juttu. Ohjetta katselin sydämen virkkaukseen, vaan sillä hetkellä vapaavirkkaus tuntui rentouttavimmalta vaihtoehdolta.
Tunnisteet:
Neulominen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








































